In English
China

JÄMIJÄRVEN KUNNAN YLEISET JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET

Jätehuoltomääräykset on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 25.09.2012 § 59

Määräykset on annettu jätelain 91 §:n nojalla

Jämijärven kunnan jätehuoltoviranomainen on tekninen lautakunta (kv:n päätös § 27, 10.04.2012)

1. LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Yleistä

Jätehuollon järjestämisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa on sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai määrätty, noudatettava Jämijärven kunnan jätehuoltomääräyksiä.

2 § Tavoitteet

Jätehuoltomääräysten tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja ohjata jätehuollon kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti niin, että mahdollisimman suuri osa jätteistä ohjautuu hyötykäyttöön raaka-aineena, josta ensisijaisesti hyödynnetään aine ja toissijaisesti energia. Esikäsitellyn, lajitellun jätteen tulee laadultaan ja määrältään soveltua käsittelylaitoksilla tai loppusijoituspaikalla käsiteltäväksi.

3 § Määritelmiä

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan:

1) ASUINKIINTEISTÖLLÄ kiinteistöä, jolla on yöpymiseen ja oleskeluun soveltuva rakennus, kuten asuintalo, loma- asunto, saunamökki tai pysyvästi sijoitettu asuntovaunu;

2) KIINTEISTÖKOHTAINEN JÄTEHUOLTO (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), esim. omakotikiinteistö, vuokrattava loma- asunto;

3) KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS (aluekeräyspiste), tarkoitettu yksityiskäytössä oleville loma-asunnoille;

4) KAATOPAIKKAJÄTTEELLÄ (LOPPUJÄTE) asumisessa syntyvää jätettä sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavaa teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyvää jätettä, sekä sekajätettä, josta suurinta osaa hyödyntämiskelpoisesta jätteestä ei ole kerätty talteen, ei kuitenkaan ongelma-, käymälä- eikä erityisjätettä;

5) SEKAJÄTTEELLÄ jätettä, joka jää jäljelle, kun hyöty jätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet on lajiteltu erikseen;

6) HYÖTYJÄTTEELLÄ jätettä, joka voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan tai joiden sisältämä aine tai energia voidaan hyödyntää. Hyötyjätteitä ovat mm. keräyspaperi, keräyskartonki, pahvi, lasi, metalli, biojäte, tekstiilijäte, energiajäte ja jätepuu;

7) KERÄYSPAPERILLA JA -PAHVILLA puhdasta ja kuivaa, uusiokäyttöön soveltuvaa käytöstä poistettua keräyskelpoista paperia, kartonkia ja pahvia. Keräyspaperiksi ei sovellu wc-, talous- ja tapettipaperi eikä likainen paperi;

8) ENERGIAJÄTTEELLÄ jätettä, josta kierrätyskelpoinen aine on eroteltu ja jota voidaan hyödyntää energiana tai josta voidaan valmistaa kierrätyspolttoainetta;

9) KERÄYSLASILLA käytöstä poistettuja ja kannettomia tyhjiä lasipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua uusiokäyttöön kelpaavaa lasia. Lasijäte voidaan jakaa kirkkaaseen ja värilliseen;

10) KERÄYSMETALLILLA käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta metallia, joka kokonsa ja laatunsa puolesta voidaan laittaa järjestetyn jätteenkuljetuksen keräysvälineeseen tai hyötykeräyspisteen keräysvälineeseen;

11) METALLIROMULLA romua, joka ei kokonsa puolesta sovellu ekopisteissä kerättäväksi;

12) BIOJÄTTEELLÄ kompostiin soveltuvaa biologisesti hajoavaa, myrkytöntä jätettä kuten ruokajätettä, muuta elintarvikejätettä ja puutarhajätettä;

13) PUUTARHAJÄTTEELLÄ ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja niihin verrattavia pihan, puutarhan ja puiston hoidossa syntyvää biojätettä;

14) PUUJÄTTEELLÄ esim. energiahyötykäyttöön soveltuvaa, haitattomasti poltettavaa puujätettä kuten rakennus- ja tuotantotoiminnan puujätettä, kierrätyskelvottomia kuormalavoja sekä pienpuuta.

15) RISUJÄTTEELLÄ karsitut puiden latvukset, oksat ja risut sekä mm. joulukuuset.

16) ERITYISJÄTTEELLÄ jätteitä, jotka vaativat erityistoimia kuljetuksen tai käsittelyn, määrän tai laadun vuoksi, mutta jotka eivät ole ongelmajätteitä. Erityisjätteitä ovat mm. asbestijäte, teu-rasjäte, eläinten ruhot, kuivakäymäläjäte, suurehkot pakatut elintarvike-erät ja riskijäte, sekä erityisen haiseva tai pölyävä jäte;

17) ONGELMAJÄTTEELLÄ eli VAARALLISELLA JÄTTEELLÄ jätettä, joka kemiallisesti tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteitä ovat mm. maali- ja liuotinainejätteet, myrkyt, hapot, torjunta-aineet, raskasmetalliparistot, akut, elohopealamput ja -loisteputket, öljy- ja lääkejätteet sekä öljynsuodattimet;

18) ÖLJYISELLÄJÄTTEELLÄ jäteöljyä ja veteen sekoittunutta öljyä, sekä jätteitä, joihin on sekoittunut öljyä siinä määrin, että niiden käsittely muiden jätteiden joukossa aiheuttaisi vaaraa ihmisille tai ympäristölle sekä öljysäiliöiden
puhdistuksessa syntyvää sakkaa, öljynerotuskaivojen lietettä, öljyistä maata sekä muuta vas-taavaa öljyistä kiinteää jätettä;

19) LIETTEELLÄ sako- ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteitä, puhdistamolietteitä ja muita käsittelyn kannalta vastaavia juoksevassa muodossa oleia jätteitä;

20) RAKENNUS- JA PURKUJÄTTEELLÄ uudis- tai korjausrakentamisessa, purkamisessa sekä maa- ja vesirakentamisessa syntyviä käytöstä poistettuja rakennus- ja purkujätteitä sekä käyttämättä jääneitä aineksia, jotka eivät sisällä terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita;

21) MAA-AINESJÄTTEELLÄ puhtaita maa- ja kiviaineksia tai niiden kaltaisina pidettäviä aineksia, jotka eivät sisällä kantoja ja muita puujätteitä;

22) KIVIPOHJAISELLA JÄTTEELLÄ verotonta purkujätettä, joka koostuu yksin omaan betonista, laastista tai niiden yhdistelmästä ja on puhdistettua muista aineosista ja joka toimitetaan hyötykäyttöön muista jätteistä eroteltuna ja
murskattuna;

23) JÄTTEEN HALTIJALLA jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta jonka hallussa jäte on;

24) KIINTEISTÖN HALTIJALLA, kiinteistön omistajaa tai vuokraoikeuden haltijaa;

25) JÄTTEEN TUOTTAJALLA sitä, jonka toiminnasta jätettä syntyy;

26) TUOTTAJAVASTUULLA tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvän jätteen uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista;

2. LUKU
JÄTTEIDEN LAJITTELU, KERÄYS, VARASTOINTI JA EDELLEEN TOIMITTAMINEN

4 § Yleinen lajitteluvelvoite

Jätteen haltijan on huolehdittava jätteiden lajittelusta niin, että hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet pidetään erillään muista jätteistä ja toisistaan sekä toimitetaan hyödynnettäviksi tai erilliskäsittelyyn tämän luvun määräysten mukaisesti. Biojätteen lajitteluvelvoite koskee kaikkia alueen kiinteistöjä. Kaikessa toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista, ja jos siitä ei aiheudu kohtuut-tomia lisäkustannuksia muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon verrattuna. Jätteet on kerättävä, kuljetettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajua eikä muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle, terveydelle tai viihtyisyydelle. Paperi, sähkölaitteet sekä muut tuottajavas-tuulle kuuluvat jätteet lajitellaan erikseen. Ne toimitetaan joko kiinteistön omiin niille varattuihin keräysastioihin tai tuottajayhteisöjen osoittamiin vastaanottopaikkoihin.

Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaille, kiinteistön omistajalle ja kiinteistössä työskenteleville jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä.

5 § Rakennusjätteiden lajittelu

Rakennustoiminnan tuotanto- ja purkujätteet on lajiteltava rakennuspaikalla kuljetusta varten seuraaviin jäteryhmiin:
Maa-ainesjäte (puhdasta maa- ja kiviainesta)
Kivi- ja kivennäispohjainen jäte (betoni-, tiilijäte)
Puu-/energiajäte (kyllästämätön puu, puupohjaiset levyt jne.)
Metalli (kaikki metallit, johdot, kaapelit)
Pahvi ja keräyspaperi (puhdas pahvi ja keräyspaperi)
Kaatopaikkajäte (roskat ja mm. kipsituotteet)
Ongelmajäte (loisteputket, akut yms.)
Erityisjäte (asbesti)
Mikäli pahvia ja keräyspaperia syntyy poikkeuksellisen vähän, sen voi lajitella energiajätteeksi.

6 § Vaarallisten jätteiden (ongelmajätteiden keräys)

ASUINKIINTEISTÖT

Kotitalouksien ongelmajätteet on huoneiston haltijan kerättävä ja pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä. Lisäksi ongelmajätteen haltijan on pakattava ja merkittävä sisältöä osoittavalla tekstillä ongelmajätteet, ja toimitettava ne hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen.

YRITYKSET JA MUUT KUIN ASUINKIINTEISTÖT

Yritysten ongelmajätteet on toimitettava hyväksyttyyn, luvan saaneeseen vastaanottopaikkaan. Ongelmajätteiden määristä, laadusta, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta sekä öljynerotuskaivojen tarkkailusta ja tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Mikäli kiinteistöllä on järjestetty keräys ongelmajätteille tai niitä joudutaan siellä varas-toimaan, siihen on varattava erillinen, lukittava tai valvottu tila tai sellaiset kaapit ja astiat, joista jätettä ei voi vapaasti poistaa (keräyspiste). Keräyspisteen on oltava katettu ja siinä on oltava tiivis alusta. Kutakin keräyspisteeseen toimitettavaa
ongelmajätelajia varten tulee olla erillinen selvästi merkitty keräysväline. Ongelmajätteitä saa varastoida kiinteistöllä korkeintaan 12 kuukautta.
Kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjälle siitä, kuinka ongelmajätteiden keräys kiinteistöllä ja toimittaminen vastaanottopaikkoihin on järjestetty.

7 § Jätteiden lajittelu ja erilliskeräys taajama-alueella

Kiinteistöillä on oltava erilliset keräysvälineet eri jätteille, ei kuitenkaan biojätteelle, mikäli se kompostoidaan kiinteistöillä

1 Omakoti- sekä enintään neljän asunnon kiinteistöillä;

-keräysastia kaatopaikkajätteelle
-keräysastia biojätteelle (tai omatoiminen kompostointi)

Keräyspaperille, lasille ja metallille on järjestetty alueellisia hyötykeräyspisteitä, joihin jätteet on kuljetettava omatoimisesti. Kierrätyskelpoiset tavarat tulee toimittaa hyötykäyttöön.

2 Asuinkiinteistöllä, jossa on vähintään viisi huoneistoa;

-keräysastia kaatopaikkajätteelle
-keräysastia biojätteelle
-keräysastia pahville, metallille ja lasille

Kierrätyskelpoiset tavarat ja tekstiilit tulee toimittaa hyötykäyttöön

Muiden kuin asuinkiinteistöjen jätteenkeräysvälineet;
(toimisto-, liike-, koulu-, ravintola-, teollisuus- ja muut vastaavat kiinteistöt)

-keräysastia kaatopaikkajätteelle
-keräysastia biojätteelle
-keräysastia pahville
-keräysastia lasille
-keräysastia metallille

Edellä mainitun jätteen keräys tai käsittely kiinteistöllä on toteutettava, mikäli ko. jätettä syntyy.

8 § Keräysvälineet

Kiinteistön pääasiallisena keräysvälineenä saadaan järjestetyssä jätteenkuljetuksessa
käyttää:

1. Kannellisia ja pyörällisiä jäteastioita, jotka soveltuvat puristinlaiteautojen koneelliseen kuormaukseen.
2. Kannellisia jätesäiliöitä, jotka soveltuvat puristinlaittein varustettujen autojen koneelliseen kuormaukseen tai joissa jätteet kuljetetaan käsittelypaikalle.
3. Maahan upotettavia jätesäiliöitä, joihin sijoitettava jätesäkki voidaan koneellisesti siirtää jäteautoon.
4. Kiinteistön biojätteen keräysastia, joka on tarkoitettu tyhjennettäväksi puristinlaitteella varus-tetulla keräysautolla saa olla tilavuudeltaan korkeintaan 240 litraa. Biojätteen keräysastioissa voi käyttää biohajoavaa jätesäkkiä likaantumisen ehkäisemiseksi.

9 § Yhteiset keräysvälineet ns. kimppa-astiat

Vierekkäiset kiinteistöt/ lähinaapurit voivat keskinäiseen sopimukseen perustuen hakea kirjallis-ta lupaa Jämijärven kunnan tekniseltä lautakunnalta käyttää yhteisiä keräysvälineitä. Yhteisestä keräysastiasta luopumisesta on myös ilmoitettava kirjallisesti em. paikkaan. Tekninen lautakun-ta voi tarvittaessa kieltää yhteisten keräysvälineiden käytön. Yhteiskäytössä olevalle keräysvä-lineelle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa keräysastiasta ja informoi mahdollisista muu-toksista.

10 § Keräysvälineiden merkitseminen

Kaikissa keräysvälineissä on oltava tyhjentäjän nimi ja yhteystiedot. Erilliskerättävien jätteiden ja ongelmajätteiden keräykseen tarkoitetut keräysvälineet on merkittävä jätelajin mu-kaan jätteen nimellä ja värillä. Keräysvälineiden ohjeelliset värit eri jätelajeille ovat seuraavat:

- punainen = ongelmajäte
- ruskea = biojäte
- harmaa = sekajäte
- vihreä = keräyspaperi
- valkoinen = lasi
- musta = metalli

Väri voidaan osoittaa koko astialla, kannella tai oikean värisellä 10 x 30 cm2 tarralla.

11 § Keräysvälineiden sijoittaminen

Keräysvälineet, jotka ovat käsin siirrettävissä, on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön pääsy astioiden lähelle vähintään kymmenen (10) metrin päähän. Keräysvälineet, jotka eivät ole kohtuudella käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että kuor-maus jäteautoon voidaan tehdä suoraan astian sijaintipaikalta.
Jäteastioiden ja – säiliöiden on oltava tasaisella, vaakasuoralla ja kulutusta kestävällä alustalla. Keräysastioiden sijoittamisessa kiinteistön alueella tulee ottaa huomioon jätteenkuljetusajoneu-von paino. Kiinteistön haltija vastaa piharakenteisiin mahdollisesti aiheutuvista vaurioista ja nii-den korjaamisesta.

12 § Jätehuoneet ja – katokset

Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuuluvat alle 1 m³:in kokoiset keräysastiat tulee
7 §:n, kohdan 2, mukaisissa kiinteistöissä pääasiallisesti sijoittaa erilliseen jätehuoneeseen tai – katokseen. Tilaan on oltava sisäänkäynti suoraan ulkotiloista ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos tila on lukittu, jätehuollon järjestäjä voi määrätä tilaan jätteenkuljetuksen yleisavaimen.
Kiinteistön haltijan on huolehdittava jätehuoneen tai –katoksen ja sen ympäristön puhtaanapidosta. Jätehuoneessa tulee olla riittävä ilmanvaihto ja valaistus, sekä tarvittaessa pesumahdollisuus ja viemäröinti.

13 § Kulkuväylien kunnossapito

Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavista kulkuväylistä ja niiden
kunnossapidosta siten, että keräysvälineiden tyhjennys voidaan suorittaa esteettä.

14 § Keräysvälineiden kunnossapito

Keräysvälineen tulee olla jatkuvasti tiivis, kuormauskäsittelyn kestävä eikä se saa aiheuttaa hygieenistä haittaa. Keräysvälineen omistajan on huolehdittava keräysvälineen huol-losta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta elleivät kiinteistön haltija ja kuljetuksen suorittaja erikseen muuta sovi. Puhdistaminen on tehtävä niin usein, ettei keräilyvälineistä aiheudu ympäristöön haju- tai viihtyisyyshaittaa.

15 § Jätteiden sijoittaminen keräysvälineeseen

Jätteet on sijoitettava vain niille varattuihin keräysvälineisiin. Jätteet tulee sijoittaa keräysvälineeseen siten, että keräysväline ei likaannu eikä rikkoonnu. Keräysvälineen kansi tu-lee saada kiinni. Jos jätettä tilapäisesti syntyy enemmän kuin jäteastiaan sopii, se voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa keräysvälineen välittömään läheisyyteen selvästi jätteenä poiskuljetettavaksi merkittynä.

16 § Kuivakäymälät

Kuivakäymäläjäte on taajama- alueella kompostoitava ainoastaan tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa.
Kuivakäymälät, joissa jätettä ei käsitellä haitattomaan muotoon, on varustettava kertakäyttöisillä tiiviillä pakkauksilla, jotka on toimitettava erikseen käsiteltäviksi. Käymälä, jonka luo päästään kuorma-autolla, voidaan varustaa myös vedenpitävällä, imutyhjennettävällä astialla.

17 § Jätteet, joita ei saa laittaa keräysvälineisiin

Sekajätteen keräysvälineisiin ei saa laittaa;
- ongelmajätteitä
- suuria/painavia esineitä, jotka suuren kokonsa, painonsa , muotonsa tai muun syyn takia voi-vat vahingoittaa kuljetuskalustoa tai jätteen keräysvälinettä.
- nestemäisiä jätteitä
- rakennusjätteitä
- käymäläjätteitä
- erityisjätteitä
- hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia
- palon ja räjähdyksen vaaraa aiheuttavia jätteitä
- esineitä ja aineita, jotka saattavat vahingoittaa jätteen tuojaa, keräilijää, jäteautoa
tai jätteen keräysvälinettä, käsittelypaikan työntekijöitä tai laitteita.

Nämä jätteet on jätteen tuottajan itse toimitettava hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan.

Tuhkaa ja nokea saa laittaa sekajätteen keräysvälineeseen vain, jos se on kylmää ja asianmu-kaisesti pakattua.

18 § Tiedotus kiinteistön asukkaille ja muille toimijoille

Kiinteistön omistajan tai isännöitsijän on tiedotettava kiinteistön asukkaille ja
muille toimijoille jätteiden lajittelu- ja keräysjärjestelyistä. Samoin edellä
mainitun on välitettävä kunnan lähettämät tiedotteet ja ohjeet asukkaille.

3. LUKU

KERÄYSVÄLINEIDEN TYHJENNYS JA JÄTTEEN KULJETUS


19 § Keräysvälineiden tyhjennys

Jätteitä on noudettava kiinteistöltä niin usein, että kerätyt jätteet sopivat keräysvälineisiin ja ke-räysvälineet voidaan aina sulkea. Eri jätteiden keräysvälineet on tyhjennettävä vähinään seuraavin määrä välein:

- sekajätettä sisältävä vähintään 2- 4 viikon välein, kesäaikana kuitenkin kahden viikon välein
- biojätettä sisältävät keräysvälineet vähintään kerran viikossa
- keräyspaperia sisältävä 4- 8 viikon välein
- muita hyötyjätteitä sisältävät keräysvälineet tarvittaessa

20 § Järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuulumattomien jätteiden kuljettaminen

Jätteen haltijan on kuljetusyrityksen kanssa tehtävällä sopimuksella kuljetettava järjestettyyn jätteenkuljetukseen kuulumattomat jätteet kuten teollisuusjätteet, erityisjätteet, suuret rikkinäiset esineet ja ongelmajätteet, niille osoitettuihin vastaanotto- tai käsittelypaikkoihin. Lajittelusta ja erilliskeräilystä on tällöinkin voimassa, mitä 4 - 7 §:ssä on määrätty.

21 § Jätteiden kuormaaminen

Jätteiden kuormaaminen asuinkiinteistöllä tai sen lähistöllä on kielletty (ma- pe) klo 22.00- 06.00 välisenä aikana. Poikkeustapauksissa, kuten arkipyhien yhteydessä, keräys ja kuljetus on mahdollista suorittaa myös lauantaina klo
7.00-18.00.

4. LUKU

JÄTTEIDEN OMATOIMINEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ

22 § Kompostointi

Elintarvikkeista koostuvan biojätteen kompostointi on sallittu ainoastaan kompostointisäiliössä. Kompostiin ei saa laittaa jätteitä, jotka eivät kompostoidu.

Puutarhajätettä voidaan kompostoida ilman kompostisäiliötä, mutta kehikon käyttö on suositeltavaa.

Taajama- alueella tapahtuva biojätteen kompostointi tulee aina tapahtua lämpöeristetyssä kompostointisäiliössä.

23 § Jätteen poltto

Keskuslämmityskattilassa tai muussa kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa, yhdessä muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa saa polttaa risuja ja oksia sekä puhdasta, kyllästämätöntä, maalaamatonta ja pinnoittamatonta puuta ja poltettavaksi kelpaavaa muovia.. Taajama-alueella jätteiden avo-poltto on kielletty pois lukien risuista ja oksista tehty juhannuskokko.

Haja- asutusalueella saa avopolttona polttaa 1. momentissa tarkoitettuja jätteitä, puutarhajätteitä sekä maa- ja metsätaloudessa syntyviä myrkyttömiä ja polttokelpoisia jätteitä, kuten olkia ja hakkuutähteitä. Muiden jätteiden poltto on kielletty.

24 § Jätteiden hautaaminen

Maahan saa haudata ainoastaan puutarhajätteitä. Eläinjätteen osalta sovelletaan kuitenkin maa- ja metsätalousministeriön päätöstä 634/94 annettuja määräyksiä.

5. LUKU

YLEISÖTILAISUUDET

25 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Ulkona pidettävissä yleisötilaisuuksissa on tilaisuuden järjestäjän huolehdittava tilaisuuden jä-tehuollosta. Alueen puhdistus ja keräysvälineiden tyhjennys on suoritettava aina keräysvälineiden täyttyessä. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoite koskee myös yleisötilaisuuksia. Alueella tu-lee olla riittävästi keräysvälineitä suhteutettuna kävijämäärään, ja ne on sijoitettava tarkoituk-senmukaisesti sekä pidettävä moitteettomassa kunnossa. Tilaisuuksien jätehuollon järjestämi-sestä on tehtävä suunnitelma jätehuoltoviranomaiselle.

6. LUKU

JÄTTEIDEN VASTAANOTTOPAIKAT

26 § Jätteen toimittaminen hyväksyttyihin jätteen vastaanottopaikkoihin

Jätteitä, joita ei käsitellä tai hyödynnetä kiinteistöllä, saa toimittaa vain hyväksyttyihin
jätteiden vastaanotto-, käsittely- tai hyötykeräyspisteisiin. Jätteiden vastaanottopaikoissa on noudatettava paikan ylläpitäjän ilmoittamia käyttöä koskevia määräyksiä.
Jätettä tuotaessa vastaanotto- tai käsittelypisteisiin, on ilmoitettava jätteen syntypaikka, laatu ja määrä jätteen vastaanottajalle. Jäte voidaan palauttaa vastaanottopaikasta jätteen lähettäjälle tämän kustannuksella, mikäli jäte ei vastaa vastaanottopaikan vastaanottoehtoja ja lupamääräyksiä.

27 § Jätteen toimittaminen aluekeräyspisteeseen

Sekajätettä saa aluekeräyspisteisiin toimittaa yksityiskäytössä olevien loma- asuntojen asuk-kaat. Hyötyjätteitä (mm. lasi, pienmetalli ja paperi) aluekeräyspisteisiin, joissa niiden vastaanotto on järjestetty, voi toimittaa myös kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen liittyneet.

7. LUKU

JÄTTEEN KÄSITTELY

28 § Selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta

Muuta jätettä, kuin tavallista asumisessa syntynyttä kaatopaikkajätettä (kts. 3 §, kohta 4) kaato-paikalle tuotaessa on vaadittaessa esitettävä selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta. Jos jätettä säännöllisesti kaatopaikalle toimittava jätteen tuottaja on sopinut vastaanotosta kirjalli-sesti kaatopaikan pitäjän kanssa, ei tarvita kuormakohtaisia kaatopaikkakelpoisuusselvityksiä.

29 § Jätteen kaatopaikkakelpoisuus

Valtakunnallisten kaatopaikkakelpoisuutta koskevien määräysten lisäksi tulee jätteen täyttää seuraavat kaatopaikkakelpoisuutta koskevat ehdot:

Mineraaliöljypitoisen jätteen kokonaisöljypitoisuuden tulee olla alle SAMASE- raja-arvojen:
- raskaat öljy- yhdisteet alle 2000mg/kg
- keskitisleiden alle 1000mg/kg
- helposti haihtuvat öljy- yhdisteet alle 500mg/kg
- jätteen pH:n tulee olla välillä 3-12

Mikäli valtakunnalliset määräykset ja ohjeet jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta tai kaatopaikan ympäristöluvan lupaehdot muuttuvat niitä noudatetaan soveltuvin osin. Liuottimien ja muiden haitta-aineiden osalta noudatetaan käytössä olevaa pilaantuneille maa-aineksille asetettuja raja-arvoja. Jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta päättää ympäristön-suojeluviranomainen valtakunnallisten ohjeiden perusteella. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittä-mistä varten tarvittavista tutkimuksista vastaa jätteen haltija. Maankaatopaikalla otetaan vastaan vain puhtaita maa- ja kiviaineksia sekä niiden kaltaisina pidettäviä aineksia.

30 § Jätteiden keräily käsittelypaikoilla

Jätteiden keräily yleisellä jätteiden käsittely- tai vastaanottopaikalla ja kuljettaminen pois sieltä on sallittu vain käsittely- tai vastaanottopaikan ylläpitäjän kirjallisella luvalla.

31 § Lannan, lietteen ja virtsan levittäminen

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta koskevista määräyksistä on säädetty valtioneuvoston pää-töksessä kaatopaikoista (861/1997).

Lannan, lietteen ja virtsan peltolevityksestä on säädetty valtioneuvoston asetuksessa (931/2000).
Pohjois- Satakunnan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymän (Posan) ympäristönsuojelumäärä-yksillä (voimaantulo 1.2.2012) annetaan paikallisista olosuhteista johtuvia määräyksiä.

8. LUKU

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

32 § Poikkeukset

Näistä jätehuoltomääräyksistä voidaan yksittäistapauksissa, erityisestä syystä poiketa kunnan jätehuollosta vastaavan viranomaisen (teknisen lautakunnan) päätöksellä.

33 § Kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuus

Jätteen kuljettajan on vuosittain annettava tiedot kunnan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, sekä jäteastioiden tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain.

34 § Jäteneuvonta

Jäteneuvontaa saa ympäristönsuojeluviranomaiselta, kunnan jätehuoltoviranomaiselta ja jätteenkuljetusurakoitsijoilta.

35 § Pakkokeinot ja seuraamukset

Näiden määräysten rikkomisen tai laiminlyömisen seuraamuksista säädetään jätelaissa.

36 § Määräysten voimaantulo

Nämä määräykset tulevat voimaa 1.11.2012 ja niillä kumotaan nykyiset kunnassa voimassa olevat jätehuoltomääräykset.

Toteutus JJ-Net Group Oy