In English
China

Luonto

Perhepuisto

Jämin harjun juurella sijaitseva Perhepuisto tarjoaa uintimahdollisuudet harjusta pulppuavassa puhtaassa vedessä.

Soininharju ja Koivistonharju

Hämeenkankaan harjumuodostumat ovat syntyneet jääkausien tuloksena jään ja sulamisvesien muovatessa niitä. Harjut ovat arvokkaita kasvillisuutensa ja geologiansa ansiosta. Soininharju kohoaa 184,5 metriin yli merenpinnan ja 85 metriä lähellä olevan Jämijärven yläpuolelle. Hämeenkankaan kasvisto ja eläinlajisto on runsas, ja siellä on säilynyt myös harvinaisiksi käyneitä kasveja, kuten harjukeltaliekoa ja hietaneilikkaa. Hämeenkankaalla tavataan myös harjumetsissä viihtyviä lintuja, kuten kangaskiurua.

Niiniharju

Niiniharjussa kasvaa nimensäkin mukaisesti niinipuuta eli lehmusta. Se lienee jäänteitä niistä ajoista, jolloin jääkauden jälkeen jalot lehtipuut olivat täälläkin yleisiä. Niiniharjun lehtoalue on erikoinen myös siksi, että karun sora- ja hiekkaharjun päälle on muodostunut ravinnerikas hieta-alue, joka on huomattavasti ympäristöään rehevämpi ja jossa kasvaa runsas sekapuusto ja monimuotoinen pintakasvisto, jossa on mm. sananjalkaa ja monia mustikkatyypin kasveja.

Uhrilähde

Hämeenkankaan hiekkakerrosten suodattamista runsaista pohjavesistä osa pulppuaa maan pintaan lähteinä sekä pieninä puroina. Uhrilähde on lähteistä kuuluisin. Uhrilähteen pohja elää pohjaveden pulputessa hiekkapohjan lähteensilmien läpi. Lähde pysyy läpi vuoden sulana. Sen äärellä kasvaa erikoisia kasvilajeja, kuten kevätlinnunsilmää ja lähdesaraa. Uhrilähde on saanut nimensä siitä, että sieltä on aikojen kuluessa haettu parannusta ja samalla heitetty uhriropo lähteen pohjattomaan silmäkkeeseen.

Jämin luontohavaintotorni

Jämin Soininharjulle valmistui v. 2000 tammikuussa 20 m korkea luontohavaintotorni, josta näkee kauas ympäröivään maisemaan. Luontohavaintotorniin mahtuu kerralla jopa 40 henkilöä. Tornin korkeus merenpinnasta on n. 200 m. Katso nettikameran kuvaa tornilta tästä linkistä.

Koivistonvati

Hämeenkankaan harjujen harjukuopat eli supat, joita Jämijärvellä kutsutaan vadeiksi, ovat merkkejä viimeisimmästä jääkaudesta. Supat ovat syntyneet jään liikkeiden ja sulamisvesien seurauksena. Koivistonvati on säilynyt lähes luonnontilassa. Se on lähes 200 metriä leveä ja noin 25 metriä syvä. Isovatissa on hypätty aikoinaan mäkeä hyppyrimäessä. Niiniharjunvatissa lasketellaan ja lautaillaan nykyisinkin.

 

Perhepuisto

Perhepuisto

Hietaneilikka

Hietaneilikka

harjunreunaa

Harjun reunaa

Uhrilähteeltä 

Uhrilähteelle on esteetön kulku

Lintutorni

Jämin luontohavaintotorni

Jämin laskettelurinne

Laskettelurinne iltavalaistuksessa

 

 

Jämijärvi - Satakunnan helmi

Pikkuvaakuna

Jämilogo


Jämin
Matkailuneuvonta
jami.fi

 Suomifinland100-banneri netti 200 px

Toteutus JJ-Net Group Oy