Vanha pappila
Rakennusmestari Selinin suunnittelema pappilan päärakennus valmistui vuonna 1856. Vuodelta 1863 on peräisin sveitsiläistyylinen rakennuksen vuoraus. Se on koristeellista nikkarin työtä ja saanut selvästi vaikutteita kirkon koristemuodosta. Alun perin pappilan pytingissä oli sali, neljä kamaria, tampuuri, porstua ja kyökki. Pappilassa oli kaikkiaan kuusi kaakeliuunia. Vanhaa pappilaa on myöhemmin jatkettu talon molemmista päistä.
Pappilan rakennuksiin kuuluivat alun perin päärakennuksen lisäksi ainakin liiteri, talli ja latorakennus, navetta, pakari ja aitta. Ensimmäinen sauna, pitäjänapulaisen omista aineistaan rakentama, on tiettävästi sijainnut pappilan ja järven välissä, suunnilleen seurakunnan entisen kanttorilan kohdilla. Seurakuntalaisten toimesta pappilan pihapiiriin rakennettiin myös kellari, jonka tekivät talolliset ja torpparit tekivät kaivon.
Vuonna 1975 rakennettiin järven rantaan uusi pappila, joka on tänä päivänäkin kappalaisemme käytössä. Vanha pappila remontoitiin kaksi vuotta myöhemmin seurakuntakodiksi. 2010-luvulla suoritettiin vanhassa pappilassa mittava remontti, jossa rakennuksen 1970-luvulla lastulevytetyt seinät väistyivät ja muutenkin rakennus saneerattiin sisältä arvoiseensa kuntoon. Vanha Pappila on ahkerasti seurakuntalaisten käytössä. Siellä kokoontuvat päiväkerhot ja varhaisnuortenkerhot. Pappilassa pidetään kuoron harjoituksia ja monia muita seurakunnan tapahtumia. Tiloja käytetään myös pieniin perhejuhliin. Lisäksi tiloissa on seurakunnan työntekijöiden toimisto- sekä arkistotiloja.
Vanhan pappilan vieressä os. Kirkkotie 14 sijaitsee seurakuntakoti, joka valmistui vuonna 1994. Salin seinällä on Henrik Niinivuon kuparikollaasi ”Ihmisen tie”. Seurakuntakodin seinillä on myös kirkon remontin yhteydessä sieltä poistetut Urho Lehtisen tauluja. Taulut konservoitiin vuonna 2018.
