Kylät

Keskustan etelä- ja itäpuolella sijaitseva Kauppilankylä lukeutuu Satakunnan maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Kauppilankylälle ovat ominaisia avoimet järvenrantamaisemat ja vanhat talonpoikaistilat.

Kierikankylä sijaitsee Kauppilankylän sekä Hämeenkankaan ja Jämin välillä. Kierikankylän kumpuilevat viljelyalueet ja rannat ovat maisemallisesti arvokkaita. Soinin tilan historia ulottuu 1500-luvulle asti.

Kontti on saarimaisella alueella sijaitseva kylä järven itäosassa. Maisemassa vaihtelevat vanhat ja uudemmat talot ja tilakeskukset sekä loivasti järveä kohti viettävät pellot. Kontinkylä on ollut asuttu jo 1500-luvulta lähtien. Kontin tilan vanha aitta on ilmeisesti peräisin 1500-luvulta, joten se on yksi Suomen vanhimmista puurakennuksista. Kontin alueella toimii Kontin – Pitkäniemen kyläyhdistys. Kyläyhdistys järjestää tapahtumia perinteikkäällä Vauhdin lavalla.

Korvenkylä sijaitsee Palokosken ja Tykköön välissä. Korvenkylän maisemat muodostuvat siellä täällä sijaitsevista tiloista, laajoista peltoaukeista sekä niitä ympäröivistä metsistä.

Kuusijoenkylä sijaitsee kunnan kaakkoiskulmalla. Kylä muodostuu nimensä mukaisesti peltojen keskellä virtaavan pienen Kuusijoen ympärillä olevista pelloista ja taloista sekä niitä ympäröivistä metsä- ja suoalueista.

Palojoki on Korvenkylän ja Suurimaan välissä sijaitseva kylä. Nimensä kylä on saanut kylän läpi virtaavasta joesta, joka laskee Jämijärven Palolahteen Palokoskella. Kylämaisema muodostuu joen ympärillä olevista pelloista ja taloista sekä niitä ympäröivistä metsä- ja suoalueista.

Palokosken maisemia hallitsevat Palojoki ja Naurisjoki sekä Jämijärven Palolahteen viettävät rantapellot. Jämijärven keskustasta Kankaanpään suuntaan vievä maantie ylittää Palojoen graniittista kivisiltaa pitkin. Palokosken alueella toimii Palokosken Kyläyhdistys. Kyläyhdistyksen kota sijaitsee joen rantatöyräällä.

Poljan kylä sijaitsee järven länsiosan etelärannalla, Hämeenkankaan ja sitä ympäröivien suoalueiden pohjoispuolella. Poljan maisemiin kuuluvat erityisesti järven rannalla sijaitsevat tilat ja talot sekä laajat peltoalueet. Hämeenkangas kohoaa horisontissa ympäröiviä alueita korkeammalle.

Pitkäniemen kylä sijaitsee kunnan kaakkoisnurkalla, Mielahden itäpuolella. Pitkäniemessä on ollut vakituista asutusta 1500-luvulta lähtien. Pitkäniemen maisemia hallitsevat kumpuilevat, järveä kohti viettävät pellot. Mielahden takana näkyy Hämeenkankaan harjualueen siluetti. Pitkäniemen alueella toimii Kontin – Pitkäniemen kyläyhdistys.

Ruupanperä on keskustan ja Tykköön välillä sijaitseva kylä. Maisemassa on sekä peltoja että monimuotoisia metsiä kalliomäkineen ja soineen.

Sorrinperä on kunnan luoteisnurkassa, Naurisjoen varrella sijaitseva kylä. Asutus ja pellot sijoittuvat joen rantamaille. Niiden ympärillä on metsäisiä soita ja kuivempia kangasmetsiä.

Suurimaa on nimensäkin mukaisesti pinta-alaltaan jämijärveläisittäin suuri kylä kunnan pohjoisosissa. Maisema koostuu Palojoen ympärille levittäytyvistä peltoaukeista ja niiden keskellä sijaitsevista tilakeskuksista sekä ympäröivistä metsistä ja keidassoista. Kyläyhdistystoimintaa ja kylätaloa pyörittää Suurimaan Maa- ja Kotitalousseura.

Tykköön kylä sijaitsee keskustan ja Suurimaan välissä. Kylämaiseman keskus on pieni Tykköönjärvi, jota ympäröivät rantaan loivasti viettävät pellot ja tilakeskukset sekä metsäalueet. Tykkööllä on erittäin aktiivinen kyläyhdistys. Kyläyhdistyksellä on omin voimin rakennettu kylätalo, jonka yhteydessä on mm. savusauna ja kota.

Vihun kylä sijaitsee kunnan lounaisosassa järven ja Hämeenkankaan harjualueen välissä. Vihun maisemia hallitsevat laajat peltoalueet tilakeskuksineen ja metsäsaarekkeineen sekä niitä ympäröivät suot. Vihun kyläyhdistyksen kylätaloa kutsutaan Möökeliksi.