Punainen maalaistalo niittymaisemassa.
Päätöksenteko ja media

Kylät

Jämi­jär­ven kylät

Jämi­jär­vel­lä asu­tus on levit­täy­ty­nyt kes­kus­tan lisäk­si isom­piin ja pie­nem­piin kylä­kes­kit­ty­miin. Tutus­tu Jämi­jär­ven kyliin.

Jämijärven kylien nimet kartalla.

Kes­kus­tan ete­lä- ja itä­puo­lel­la sijait­se­va Kaup­pi­lan­ky­lä lukeu­tuu Sata­kun­nan maa­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­viin kult­tuu­riym­pä­ris­töi­hin. Kaup­pi­lan­ky­läl­le ovat omi­nai­sia avoi­met jär­ven­ran­ta­mai­se­mat ja van­hat talon­poi­kais­ti­lat.

Kie­ri­kan­ky­lä sijait­see Kaup­pi­lan­ky­län sekä Hämeen­kan­kaan ja Jämin välil­lä. Kie­ri­kan­ky­län kum­pui­le­vat vil­je­ly­alu­eet ja ran­nat ovat mai­se­mal­li­ses­ti arvok­kai­ta. Soi­nin tilan his­to­ria ulot­tuu 1500-luvul­le asti.

Kont­ti on saa­ri­mai­sel­la alu­eel­la sijait­se­va kylä jär­ven itä­osas­sa. Mai­se­mas­sa vaih­te­le­vat van­hat ja uudem­mat talot ja tila­kes­kuk­set sekä loi­vas­ti jär­veä koh­ti viet­tä­vät pel­lot. Kon­tin­ky­lä on ollut asut­tu jo 1500-luvul­ta läh­tien. Kon­tin tilan van­ha ait­ta on ilmei­ses­ti peräi­sin 1500-luvul­ta, joten se on yksi Suo­men van­him­mis­ta puu­ra­ken­nuk­sis­ta. Kon­tin alu­eel­la toi­mii Kon­tin — Pit­kä­nie­men kyläyh­dis­tys. Kyläyh­dis­tys jär­jes­tää tapah­tu­mia perin­teik­kääl­lä Vauh­din laval­la.

Kor­ven­ky­lä sijait­see Palo­kos­ken ja Tyk­köön välis­sä. Kor­ven­ky­län mai­se­mat muo­dos­tu­vat siel­lä tääl­lä sijait­se­vis­ta tilois­ta, laa­jois­ta pel­toau­keis­ta sekä nii­tä ympä­röi­vis­tä met­sis­tä.

Kuusi­joen­ky­lä sijait­see kun­nan kaak­kois­kul­mal­la. Kylä muo­dos­tuu nimen­sä mukai­ses­ti pel­to­jen kes­kel­lä vir­taa­van pie­nen Kuusi­joen ympä­ril­lä ole­vis­ta pel­lois­ta ja talois­ta sekä nii­tä ympä­röi­vis­tä met­sä- ja suo­a­lueis­ta.

Palo­jo­ki on Kor­ven­ky­län ja Suu­ri­maan välis­sä sijait­se­va kylä. Nimen­sä kylä on saa­nut kylän läpi vir­taa­vas­ta joes­ta, joka las­kee Jämi­jär­ven Palo­lah­teen Palo­kos­kel­la. Kylä­mai­se­ma muo­dos­tuu joen ympä­ril­lä ole­vis­ta pel­lois­ta ja talois­ta sekä nii­tä ympä­röi­vis­tä met­sä- ja suo­a­lueis­ta.

Palo­kos­ken mai­se­mia hal­lit­se­vat Palo­jo­ki ja Nau­ris­jo­ki sekä Jämi­jär­ven Palo­lah­teen viet­tä­vät ran­ta­pel­lot. Jämi­jär­ven kes­kus­tas­ta Kan­kaan­pään suun­taan vie­vä maan­tie ylit­tää Palo­joen gra­niit­tis­ta kivi­sil­taa pit­kin. Palo­kos­ken alu­eel­la toi­mii Palo­kos­ken Kyläyh­dis­tys. Kyläyh­dis­tyk­sen kota sijait­see joen ran­ta­töy­rääl­lä.

Pol­jan kylä sijait­see jär­ven län­sio­san ete­lä­ran­nal­la, Hämeen­kan­kaan ja sitä ympä­röi­vien suo­a­luei­den poh­jois­puo­lel­la. Pol­jan mai­se­miin kuu­lu­vat eri­tyi­ses­ti jär­ven ran­nal­la sijait­se­vat tilat ja talot sekä laa­jat pel­toa­lu­eet. Hämeen­kan­gas koho­aa hori­son­tis­sa ympä­röi­viä aluei­ta kor­keam­mal­le.

Pit­kä­nie­men kylä sijait­see kun­nan kaak­kois­nur­kal­la, Mie­lah­den itä­puo­lel­la. Pit­kä­nie­mes­sä on ollut vaki­tuis­ta asu­tus­ta 1500-luvul­ta läh­tien. Pit­kä­nie­men mai­se­mia hal­lit­se­vat kum­pui­le­vat, jär­veä koh­ti viet­tä­vät pel­lot. Mie­lah­den taka­na näkyy Hämeen­kan­kaan har­jua­lu­een siluet­ti. Pit­kä­nie­men alu­eel­la toi­mii Kon­tin — Pit­kä­nie­men kyläyh­dis­tys.

Ruu­pan­pe­rä on kes­kus­tan ja Tyk­köön välil­lä sijait­se­va kylä. Mai­se­mas­sa on sekä pel­to­ja että moni­muo­toi­sia met­siä kal­lio­mä­ki­neen ja soi­neen.

Sor­rin­pe­rä on kun­nan luo­teis­nur­kas­sa, Nau­ris­joen var­rel­la sijait­se­va kylä. Asu­tus ja pel­lot sijoit­tu­vat joen ran­ta­mail­le. Nii­den ympä­ril­lä on met­säi­siä soi­ta ja kui­vem­pia kan­gas­met­siä.

Suu­ri­maa on nimen­sä­kin mukai­ses­ti pin­ta-alal­taan jämi­jär­ve­läi­sit­täin suu­ri kylä kun­nan poh­joi­so­sis­sa. Mai­se­ma koos­tuu Palo­joen ympä­ril­le levit­täy­ty­vis­tä pel­toau­keis­ta ja nii­den kes­kel­lä sijait­se­vis­ta tila­kes­kuk­sis­ta sekä ympä­röi­vis­tä met­sis­tä ja kei­das­sois­ta. Kyläyh­dis­tys­toi­min­taa ja kylä­ta­loa pyö­rit­tää Suu­ri­maan Maa- ja Koti­ta­lous­seu­ra.

Tyk­köön kylä sijait­see kes­kus­tan ja Suu­ri­maan välis­sä. Kylä­mai­se­man kes­kus on pie­ni Tyk­köön­jär­vi, jota ympä­röi­vät ran­taan loi­vas­ti viet­tä­vät pel­lot ja tila­kes­kuk­set sekä met­sä­alu­eet. Tyk­kööl­lä on erit­täin aktii­vi­nen kyläyh­dis­tys. Kyläyh­dis­tyk­sel­lä on omin voi­min raken­net­tu kylä­ta­lo, jon­ka yhtey­des­sä on mm. savusau­na ja kota.

Vihun kylä sijait­see kun­nan lou­nais­osas­sa jär­ven ja Hämeen­kan­kaan har­jua­lu­een välis­sä. Vihun mai­se­mia hal­lit­se­vat laa­jat pel­toa­lu­eet tila­kes­kuk­si­neen ja met­sä­saa­rek­kei­neen sekä nii­tä ympä­röi­vät suot. Vihun kyläyh­dis­tyk­sen kylä­ta­loa kut­su­taan Möö­ke­lik­si.

Yhteys­tie­dot

Autio Aku

kun­nan­joh­ta­ja

Yleis­hal­lin­to
Pei­ja­rin­tie 5 A
38800 Jämi­jär­vi