Jämijärvellä on kunnan kokoon nähden vilkas kulttuurielämä, jota aktiiviset paikalliset yhdistykset ylläpitävät yhteistyössä kunnan kanssa. Koulukeskus Pääsky toimii useiden kulttuuritapahtumien pitopaikkana.
Jämijärvellä on erityinen asema Suomen ilmailuhistoriassa. Jämi on ollut vilkas ilmailukeskus 1930-luvulta lähtien, jolloin lentokentät raivattiin kangasmaastoon. Kunnan tunnus, pääskynen, kertoo ilmailun merkityksellisyydestä Jämijärvellä. Jämin ilmailuhistoriaan voi tutustua Jämin ilmailun perinnehuoneella.
Elävää paikalliskulttuuria edustaa myös muun muassa pelimanniperinne. Jämijärven kuuluisin pelimanni oli harmonikansoittaja ja säveltäjä Lasse Pihlajamaa, joka pystytti Muisto äidille -muistomerkin entisen kotitalonsa paikalle Palokoskelle. Sata-Häme Soi -harmonikkamusiikkifestivaalin avajaistahdit soitetaan vuosittain muistomerkillä.
Jämijärven kirkko ja Vanha pappila muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Sankarihautausmaalla on presidentti Kyösti Kallion pojan Kalervo Kallion tekemä ”Katse tulevaisuuteen” -muistomerkki, joka on yksi Suomen puhuttelevimmista ja kauneimmista sankaripatsaista. Arvokkaaseen kirkkomiljööseen kuuluvat myös kotiseutumuseona toimivat aitat.
Osoite: Kirkkotie 9
Jämijärven kirkko rakennettiin vuosina 1859-60. Kirkon suunnitteli arkkitehti Georg Theodor von Chiewitz. Pieni keltainen puukirkko on tyyliltään uusgoottilainen ja muodoltaan tornillinen, tasavartinen ristikirkko. Kellotapuli valmistui ennen kirkkoa lokakuussa 1856. Alttaritaulun maalasi Felix Frang vuonna 1897. Urut ovat vuodelta 1929.
Kirkon vieressä on Vanha pappila, joka valmistui vuonna 1856 papin perheen asunnoksi. Pappilan päärakennuksen suunnitteli rakennusmestari Selin. Rakennuksen sveitsiläistyylinen ulkovuoraus on vuodelta 1863. Alkuperäistä pappilaa on myöhemmin laajennettu talon molemmista päistä. Alkuperäiset pappilan talousrakennukset, kuten talli, navetta ja pakari, eivät ole säilyneet näihin päiviin asti.
Kirkon toiminnasta ja kiinteistöistä vastaa Jämijärven kappeliseurakunta, joka on osa Kankaanpään seurakuntaa.
Osoite: Kirkkopolku 10
Jämijärven kotiseutumuseo on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kirkkoympäristöä. Toinen museon käytössä olevista aitoista on vanha pitäjän hirsinen lainamakasiini, joka on rakennettu vuonna 1856 uusklassiseen tyyliin.
Kotiseutumuseo kertoo elämästä Jämijärvellä 1500-luvulta lähtien. Museossa on esillä mm. kotitaloustavaraa, kiertokouluaineistoa, vanhoja työkaluja ja huonekaluja. Seinillä on myös runsaasti valokuvia Jämijärveltä. Alakerran vanhoihin laaritiloihin on rakennettu 1800-luvun loppua jäljittelevä huone tyypillisine huonekaluineen ja taloustavaroineen sekä kiertokoulun ja Jämijärvellä toimineiden yhdistysten historiasta koottu näyttely.
Museon erikoisuutena on yläkertaan sijoitetut työvälineet, joita on käytetty puisten salaojaputkien valmistamiseen. Jämijärvi oli aikanaan edelläkävijä vesiputkiston kehittämisessä. Puisia vesijohtoja alettiin Jämijärvellä valmistaa jo 1890-luvulla.
Kotiseutumuseon omistaa Jämijärven kunta, mutta sen toiminnasta vastaa Jämijärvi-Seura. Tutustumismahdollisuuksia museoon voi tiedustella kunnasta tai Jämijärvi-Seuralta. Museon kesäaukioloajat selviävät Seuran verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista.
Osoite: Jämintie 650
Jämin ilmailun perinnehuone esittelee lentopaikan vaiheikasta historiaa 1930-luvulta lähtien. Jämin purjelentokoulun ensimmäinen kurssi järjestettiin kesällä 1935. Näyttelytilaa hallitsee 1940-luvun mallin mukaan rakennettu Harakka II -liitokone.
Perinnehuone on avoinna esimerkiksi tapahtumien yhteydessä ja tilauksesta. Opastetun kierroksen perinnehuoneelle voi varata tilavarauspalvelu Asiossa.
Osoite: Jämijärventie 637
Musiikkineuvos Lasse Pihlajamaa (1916–2007) suunnitteli ja toteutti äidilleen Jämijärven Palokoskelle synnyinkotinsa paikalle muistomerkin, joka valmistui vuonna 1975.
Muistomerkki on Pihlajamaan mukaan omistettu kaikille äideille, sankareille, jotka ovat kasvattaneet perheensä vaikeissa oloissa. Muistomerkki on asetettu ikään kuin rikkirevityn rakennuksen sisään. Teoksessa on Muisto Äidille -kappaleen nuotit ja sanat. Monumentti kuvastaa ankaria olosuhteita, joissa Pihlajamaan perhe 1920-luvulla eli.
Katse tulevaisuuteen
Osoite: Kirkkotie 14
Jämijärven hautausmaalla sijaitseva sankarivainajien muistomerkki ”Katse tulevaisuuteen” on presidentti Kyösti Kallion pojan Kalervo Kallion tekemä. Teos tunnetaan myös nimellä “Tulevaisuuden usko”. Se on yksi Suomen puhuttelevimpia ja kauneimpia sankaripatsaita.
Vuonna 1940, vasta talvisodan jäätyä taakse, kirkkovaltuusto valitsi sankaripatsaskomitean. Komitea ehti kokoontua vain kerran, kunnes sota alkoi uudelleen. Punaiseen graniittiin veistetty sankaripatsas paljastettiin vasta 12.6.1955 seurakunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä.
Talvi- ja jatkosotaan lähteneiden muistokivi
Osoite: Jämijärventie 22
Jämijärven pankkikiinteistön nurmialueella sijaitseva muistokivi on kunnian- ja kiitollisuudenosoitus sotaveteraaneille.
Kotirintaman muistopaasi
Osoite: Kirkkopolku
Kirkkopolun alkupäässä kunnanviraston ja nuorisotalon välisellä puistoalueella sijaitseva muistokivi on kunnian- ja kiitollisuudenosoitus sotien aikaiselle kotirintamalle.
Jämin lento-onnettomuuden muistomerkki
Koordinaatit: 61.775189, 22.686177
Tampereen Laskuvarjokerho on pystyttänyt pääsisäisenä 2014 tapahtuneessa laskuvarjohyppyturmassa menehtyneiden muistolle muistomerkin lentokoneen maahansyöksypaikalle. Muistokiven laatassa on turmassa menehtyneiden nimet.
Viktor Andron muistomerkki
Laskuvarjohyppääjä Viktor Andron (Androsow, 3.3.1926–12.10.1949) muistomerkki sijaitsee Jämillä yläkiitoradan eteläpään lähettyvillä onnettomuuden tapahtumapaikalla.
Andro oli lentosirkus Pilvien Huimapäiden laskuvarjohyppääjä, joka menehtyi testatessaan kehittelemäänsä ja tekemäänsä lepakkoasua. Lepakkohypystä piti tulla lentonäytösten uusi ohjelmanumero.
Jämijärven hienoimmat luonnonnähtävyydet sijaitsevat Hämeenkankaalla. Kohteita ylläpitää Metsähallitus. Kohteissa ei ole talvikunnossapitoa. Jämijärvi on osa Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkia.
Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde
Osoite: Uhrilähteentie 47
Jämin lähteet lukeutuvat Suomen hienoimpiin allikkolähteisiin. Lähteet pysyvät auki ympäri vuoden.
Uhrilähdettä on pidetty pyhänä, ja sille on entisaikaan osoitettu myös uhreja, kuten ruokaa ja arvoesineitä. Kylmänmyllynlähde on Hämeenkankaan lähteistä luonnontilaisin. Sen pohjalta pulppuava vesi muodostaa lukuisia jatkuvasti pyöriviä hiekkapatsaita.
Soininharju
Osoite: Jämintie 655
Soininharju on Satakunnan korkein kohta. Korkein kohta sijaitsee 185,4 m merenpintaa ja 85 m Jämijärven pintaa korkeammalla. Soininharjun huipulla kohoavasta näkötornista avautuvat laajat maisemat kauas Jämiä ympäröiville alueille. Soininharjun näkötornia ylläpitää Jämijärven kunta.
Koivistonvati
Osoite: Mielahdentie 240, rinnettä ylös
Koivistonvati on Hämeenkankaan syvin ja näyttävin suppakuoppa. Jämijärvellä suppia kutsutaan vadeiksi. Jäävuoren sulamisen seurauksena kangasmaastoon on jäänyt valtava kuoppa, jonka pohja ulottuu lähes pohjaveteen asti. Koivistonvadilla on runsaasti erilaisia taukopaikkarakenteita.
Vaarinnevankeidas
Osoite: Kyrönkankaantie 1174
Vaarinnevankeidas on pieni koho- eli keidassuo Hämeenkankaan etelälaidalla. Suon pohjoispuolella sijaitsevan kangasmetsän kummut ovat muinaisia dyynejä. Vaarinnevankeitaalla on ainutlaatuinen taideluontopolku.
Kertoisitko meille mielipiteesi sivustosta vastaamalla muutamaan kysymykseen?
